Haaveista tottaOlen Maria, vähän yli kolmekymppinen koiraharrastaja kotoisin Joensuusta, mutta elämä on kuljettanut keskelle kauneinta Suomea. Lapsuuden kodissani oli aina koiria, minun elinaikanani pari saksanpaimenkoiraa sekä viimeisimmäksi vanhemmillani oli sekarotuinen Minni. Niinpä kiintymys koiriin ja yleensä eläimiin oli meidän perheessä lähes väistämätöntä.
Minun unelmieni koira oli vanhaenglanninlammaskoira, viisas liehuvaturkkinen bobtail. Mutta lampuria meille ei tullut - Haaveet tosin vain saivat lisää "vettä myllyynsä" kun opin lukemaan ja ihastuin Englantilaisen E. Blytonin Viisikko -kirjoihin. Kirjoissa lasten kanssa seikkaileva koira taisi kirjailijan kuvitusten perusteella olla bordercollie, mutta minun lukiessani "Tim" oli älykäs, luotettava ja ystävällinen bobtail. Pieni lampurityttö, Bluechannel Bright Diamond "Manta" muutti kotiin elokuussa 2007 ja toteutti tuon pitkäaikaisen haaveeni -ja täydellisesti! Minun kohdallani tämä koiraharrastus on sarjassa "anna pikkusormi ja se vie koko käden". Rakkaus rotuun kasvaa päivä päivältä! Niinpä keväällä 2009 meille muutti Englannista uusi lampurin pentu, tällä kertaa uros, Aryakas Ionios "Morris".
Koko sydämestäni voin sanoa, että hyvin jo lapsuudessa syntyneeseen haaveeseen on vastannut tämän päivän todellisuus. Minun mielestäni lammaskoiran parhaat puolet hurmaanvan ulkonäön lisäksi löytyvät sen suurenmoisesta luonteesta jossa on sopivassa suhteessa niin rohkeutta, älykkyytä kuin myös ystävällistä hyväntahtoisuutta! Asumme Suolahdessa (Äänekoski) joka sijaitsee Jyväskylästä noin 40 km pohjoiseen. Kotinamme on mukava 40-luvun omakotitalo ja ruokakuntaan kuuluu minun ja ystäväni lisäksi englanninbulldoggi Finnbull´s go to Pontevan "Hippu" sekä maatiaiskissat Sylvi ja Simo. Pihapiirimme on mukavan kokoinen ja maastoltaan vaihteleva: koirilla on kivasti tilaa temmeltää. Harrastamme normaalin lenkkeilyn ja metsässä samoilemisen lisäksi mm. näyttelyitä ja tokoa. Ehkäpä pääsemme kokeilemaan paimennustakin. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on aloitella vanhaenglanninlammaskoirien pienimuotoista kasvatusta. Ensimmäistä pentuetta olen suunnitellut vuodelle 2010. Itselleni suurin painoarvo kasvatuksessa tulee olemaan koirien luonne ja terveys yhdistettynä rotumääritelmän mukaiseen ulkonäköön. Näistä tärkeimpinä pidän kuitenkin koiran luonnetta ja terveyttä, niistä en halua "tinkiä". Olen jäsenenä Suomen Kennelliitossa ja Vanhaenglanninlammaskoirat Ry.ssä. Kesällä 2009 suoritin Kennelliiton järjestämän Kasvattajan Peruskurssin ja olen allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen. Kennelnimi Moorpaddock´s minulle myönnettiin toukokuussa 2010. Haluan olla omalta osaltani mukana tukemassa tämän suurenmoisen rodun valoisaa tulevaisuutta! |
